Kahneman: nopea ja hidas ajattelu projekteissa
Ohjausryhmä painostaa sinua kertomaan toimituspäivän. Tunnet vastauksen tulevan heti: "lokakuun puoliväli". Se tuntuu varmalta, lähes itsestään selvältä. Mutta mistä luku tuli? Tuskin laskelmasta – vaan intuitiostasi. Ja intuitiolla on ennustettavia sokeita pisteitä, olitpa kuinka kokenut tahansa.
Psykologi Daniel Kahneman sai Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon Alfred Nobelin muistoksi vuonna 2002 tutkimuksistaan ihmisen päätöksenteosta, joista suuren osan hän teki yhdessä Amos Tverskyn kanssa. Vuonna 2011 ilmestyneessä kirjassaan Thinking, Fast and Slow hän tiivisti elämäntyönsä – ja antoi meille kielen omien virhearvioidemme ymmärtämiseen.
Mitä tutkimus sanoo?
Kahneman kuvaa ajattelua kahdella järjestelmällä. Järjestelmä 1 on nopea, automaattinen ja vaivaton – se lukee kasvonilmeitä, täydentää lauseita ja tuottaa mututuntumia. Järjestelmä 2 on hidas, työläs ja tietoinen – se laskee, vertailee vaihtoehtoja ja tarkastelee oletuksia. Molempia tarvitaan: ilman järjestelmää 1 emme selviäisi tavallisesta päivästä. Ongelma on, että järjestelmä 1 on systemaattisesti vinoutunut ja järjestelmä 2 laiska – se hyväksyy mielellään nopean vastauksen, etenkin aikapaineessa, stressissä tai väsyneenä.
Tutkimus on kartoittanut joukon toistuvia ajatteluvirheitä. Ankkurointivaikutus: ensimmäisenä mainittu luku vetää kaikkia myöhempiä arvioita puoleensa, vaikka se olisi mielivaltainen. Saatavuusharha: se, mikä tulee helposti mieleen – tuorein, dramaattisin – tuntuu todennäköisemmältä kuin se oikeasti on. Ja projektipäälliköihin osuvin: suunnitteluharha, Kahnemanin ja Tverskyn käsite itsepintaiselle taipumuksellemme aliarvioida omien projektiemme aika ja kustannukset, vaikka tiedämme, että vastaavat projektit yleensä ylittyvät.
Kahnemanin johtopäätös ei ole, että intuitio olisi arvoton – ympäristöissä, joissa on harjoitellut pitkään ja saanut nopeaa palautetta, siitä tulee osuva. Johtopäätös on, että pitää tietää, milloin se ei riitä: uusissa tilanteissa, paineen alla ja kun paljon on pelissä, järjestelmä 2 on kytkettävä päälle tietoisesti.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle projektipäällikkönä?
Älä koskaan anna arvioita reaaliajassa paineen alla. Kokouksessa spontaanisti tuleva vastaus on peräisin järjestelmästä 1 ja on lähes aina liian optimistinen. Harjoittele lause: "Haluan laskea tuon vastauksen – saat sen huomenna aamupäivällä." Tuntien ostaminen itselleen on järjestelmän 2 kytkemistä päälle.
Torju suunnitteluharhaa ulkopuolisella näkökulmalla: älä kysy vain "kauanko tämä vie meiltä?" vaan "kauanko vastaavat projektit ovat oikeasti kestäneet?". Perusta arvio ensin tuohon historiatietoon ja säädä vasta sitten – ei toisinpäin. Historia tietää asioita, joita optimismisi ei halua tietää.
Ja latautuneissa keskusteluissa: huomaa, milloin reagoit autopilotilla. Hyökkäys kokouksessa laukaisee välittömän puolustuksen järjestelmästä 1. Tietoinen tauko – hengittäminen, vastapuolen sanoman tiivistäminen – antaa järjestelmälle 2 aikaa valita vastaus sen sijaan, että laukaisisit sellaisen.
Näin harjoittelet tätä
Oman autopilotin tunnistaminen vaatii tilanteita, joissa se oikeasti aktivoituu. Project-simulatorin paineistetut skenaariot on rakennettu juuri siihen: vastapuoli vaatii päätöksiä, ankkuroi lukuja ja kiristää tahtia – ja jälkikäteisessä läpikäynnissä näet omista repliikeistäsi, missä vastasit refleksinomaisesti ja missä hidastit. Kokeile ilmaiseksi viikon ajan osoitteessa project-simulator.com.
Project-simulatorissa harjoittelet keskusteluja tekoälyvastapuolen kanssa ja saat palautetta, joka perustuu tämänkaltaiseen tutkimukseen.
Kokeile ilmaiseksi 7 päivää