Toimiiko ketteryys? Tutkimus yli tuhannesta projektista
Keskustelua ketteristä työtavoista käydään usein anekdoottien varassa: joku on nähnyt Scrumin pelastavan projektin, toinen on nähnyt sen rappeutuvan kokouksiksi ilman suunnitelmaa. Vuonna 2015 tutkijat Pedro Serrador ja Jeffrey Pinto toivat keskusteluun jotain, mikä oli pitkään puuttunut — lukuja suuressa mittakaavassa. Heidän tutkimuksensa 'Does Agile Work?' julkaistiin International Journal of Project Management -lehdessä.
Tutkimus on yksi viitatuimmista ketterien menetelmien määrällisistä tutkimuksista, ja sen vastaus on vivahteikkaampi kuin niin innostuneiden kuin epäilijöidenkin näkemykset. Siksi se on hyvä lähtökohta kaikille, jotka haluavat perustaa työtavan valintansa näyttöön eivätkä uskoon, perinteeseen tai siihen, mikä sattuu olemaan juuri nyt suosittua.
Mitä tutkimus kertoo?
Serrador ja Pinto analysoivat dataa yli tuhannesta projektista eri toimialoilta ja maista. Sen sijaan että he olisivat jakaneet projektit 'ketteriin' ja 'perinteisiin', he mittasivat ketteryyden astetta — kuinka suuri osa työstä tehtiin iteratiivisesti — ja vertasivat sitä projektien lopputuloksiin. Onnistumista mitattiin kahdella tavalla: yhtäältä tehokkuutena eli sillä, miten hyvin projekti pysyi aikataulussa, budjetissa ja laajuudessa, toisaalta laajempana onnistumisena eli tyytyväisinä sidosryhminä ja saavutettuina liiketoimintatavoitteina.
Tulos: korkeampi ketterien, iteratiivisten työtapojen aste oli tilastollisesti merkitsevässä positiivisessa yhteydessä molempiin onnistumisen mittareihin. Tämä ei koskenut vain ohjelmistoprojekteja vaan useita toimialoja. Toisin sanoen — tässä laajassa aineistossa iteratiivisemmin työskennelleet projektit menestyivät keskimäärin paremmin.
Tutkijat ovat kuitenkin tarkkoja vivahteista. Yhteys ei ole resepti: tutkimus ei todista, että ketteryys sopisi kaikkialle, eikä se väitä, että suunnittelu olisi tarpeetonta. Se, miten hyvin menetelmä toimii, riippuu kontekstista — muun muassa siitä, millaisia vaatimuksia projektilla on ja miten selkeä tavoitekuva on. Johtopäätös on pikemminkin se, että työtavan valinta on todellinen päätös, jolla on todellisia seurauksia, ja se pitäisi tehdä tietoisesti eikä tottumuksesta.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle projektipäällikkönä?
Valitse työtapa olosuhteiden, älä muodin mukaan. Jos vaatimukset ovat epävarmoja ja matkan varrella oppiminen on tärkeää, näyttö puoltaa iteratiivisempia elementtejä. Jos vaatimukset ovat vakaita ja riippuvuudet tiukkoja, perinteisempi suunnitelma voi olla oikea ratkaisu. Kyky perustella valinta — tiimille, tilaajalle ja itsellesi — on osa ammattitaitoa riippumatta siitä, mihin työtapaan päädyt.
Uskalla yhdistellä. Tutkimus mittasi ketteryyden astetta, ei menetelmäpuhtautta. Hybridimalli — esimerkiksi iteratiivinen kehitys yleisen vaihesuunnitelman sisällä — on täysin perusteltu, kunhan se on harkittu ja siitä on viestitty.
Ankkuroi valinta tilaajaan ja ohjausryhmään. Ketterä työtapa muuttaa sitä, mitä ohjausryhmä voi odottaa raportoinnilta ja päätöspisteiltä. Tämä keskustelu on käytävä ajoissa — ei silloin, kun ensimmäinen toimitus näyttää erilaiselta kuin perinteinen aikataulu ja hämmennys on jo ehtinyt muuttua ärtymykseksi.
Näin harjoittelet tätä
Työtavan valinnan selittäminen ja puolustaminen epäilevälle tilaajalle — tai tiimille, joka on tottunut johonkin muuhun — on keskustelu, jonka moni projektipäällikkö kohtaa valmistautumattomana, vaikka perustelut löytyvät tutkimuksesta. Project-simulatorissa harjoittelet sitä — ja muita vaikeita projektikeskusteluja — tekoälyvastapuolia vastaan turvallisessa simulaattoriympäristössä, ja saat näyttöön perustuvaa palautetta, joka osoittaa omiin sanavalintoihisi. Voit kokeilla ilmaiseksi viikon ajan.
Project-simulatorissa harjoittelet keskusteluja tekoälyvastapuolen kanssa ja saat palautetta, joka perustuu tämänkaltaiseen tutkimukseen.
Kokeile ilmaiseksi 7 päivää