Tunneäly projekteissa – Golemanin ajatus
Kaksi projektipäällikköä, joilla on sama koulutus ja samat työkalut, voi saada täysin erilaiset tulokset. Toinen saa epäilevän tiimin mukaansa, toinen juuttuu konflikteihin. Ero ei yleensä ole Gantt-kaavioissa tai riskimatriiseissa – se on kyvyssä lukea ja käsitellä tunteita, omia ja muiden.
Vuonna 1995 tiedetoimittaja ja psykologi Daniel Goleman julkaisi kirjan Emotional Intelligence, joka teki tunneälyn käsitteestä maailmankuulun. Itse tutkimuskäsitteen olivat luoneet muutamaa vuotta aiemmin psykologit Peter Salovey ja John Mayer, mutta juuri Golemanin kirja vei sen tutkimuslehdistä työelämään.
Mitä tutkimus sanoo?
Golemanin pääteesi on, että kyky tunnistaa ja säädellä omia tunteitaan sekä havaita muiden tunteita ennustaa, miten hyvin toimimme muiden ihmisten kanssa – yli sen, mitä pelkkä ajattelukyky (se, mitä ÄO-testit mittaavat) selittää. Hän kuvaa useita osataitoja: itsetuntemus (sen huomaaminen, mitä tuntee juuri silloin kun se tapahtuu), itsesäätely (impulssien ohjaaminen sen sijaan, että ne ohjaisivat sinua), motivaatio, empatia ja sosiaaliset taidot.
Tärkeä tarkennus: myöhempi tutkimus on osoittanut, että tunneälyllä on merkitystä sille, miten toimimme ihmissuhteissa ja yhteistyössä, mutta se ei korvaa osaamista tai lahjakkuutta – se täydentää niitä. Eräät suositut väitteet, kuten se, että tunneäly selittäisi valtaosan kaikesta menestyksestä, ovat vailla tukea. Varovainen johtopäätös riittää silti projektipäällikölle mainiosti: ammateissa, jotka perustuvat ihmisten saamiseen yhteistyöhön, tunnetaidot painavat paljon.
Goleman nostaa esiin myös jotain toiveikasta: toisin kuin ÄO, joka on suhteellisen pysyvä, tunnetaitoja voi kehittää koko elämän ajan. Ne ovat nimenomaan taitoja – ja taitoja voi harjoitella, kunhan oppii huomaamaan omat reaktionsa ja harjoittelee tilanteissa, joissa ne oikeasti heräävät.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle projektipäällikkönä?
Aloita itsetuntemuksesta. Ennen vaikeaa keskustelua – viivästys pitää esittää ohjausryhmälle, tiimin jäsen alisuoriutuu – kiinnitä ensin huomiota omaan tunteeseesi. Ärtynyt? Huolissasi? Se, joka menee keskusteluun tietämättä, mitä itse tuntee, antaa tunteen ohjata salaa: äänensävystä tulee terävämpi kuin oli tarkoitus, tai viesti kääriytyy pehmusteisiin, kunnes se katoaa.
Harjoittele sitten taukoa impulssin ja toiminnan välissä. Kun sidosryhmän edustaja hyökkää kokouksessa, luonnollinen reaktio on puolustautua heti. Itsesäätely ei tarkoita tunteen tukahduttamista vaan sekunnin hankkimista vastauksen valitsemiseen: "Kuulen, että olet turhautunut – kerro, mikä huolettaa sinua eniten."
Ja käytä empatiaa diagnostisesti. "Hankalan" tilaajan takana on lähes aina huoli: budjettivastuu, arvovalta, pelko jyrätyksi tulemisesta. Projektipäällikkö, joka tunnistaa huolen, voi vastata siihen; se, joka näkee vain hankaluuden, päätyy asemasotaan. Yksinkertainen kysymys – "mikä on sinulle tässä tärkeintä?" – avaa usein enemmän kuin kymmenen argumenttia.
Näin harjoittelet tätä
Tunteita ei voi harjoitella teoriassa – niiden pitää herätä, jotta niitä voi käsitellä. Project-simulatorin skenaariot on rakennettu herättämään todellisia reaktioita: vastapuoli menee puolustuskannalle, keskeyttää tai painostaa sinua. Jälkeenpäin näet omin sanoin, missä säätelit itseäsi hyvin ja missä impulssi otti vallan. Kokeile ilmaiseksi viikon ajan osoitteessa project-simulator.com.
Project-simulatorissa harjoittelet keskusteluja tekoälyvastapuolen kanssa ja saat palautetta, joka perustuu tämänkaltaiseen tutkimukseen.
Kokeile ilmaiseksi 7 päivää